Aivan mahtavaa 🙂 Mulla on kunnia olla vieraskynänä Hidasta elämää -sivustolla. Olen siitä todella kiitollinen!
Olen kirjoittanut herkän havainnoinnin ja työelämän teemoista omassa blogissani jo kuuden vuoden ajan. Olen tehnyt havainnon: usein erityisherkkyydestä puhuttaessa näkökulma on ollut yksilössä. Miksi työ kuormittaa, miksi moni uupuu, miksi kaikki eivät sovi samaan muottiin?
Viime vuosina oma ajatteluni on kuitenkin muuttunut. Olen alkanut katsoa asiaa toisesta suunnasta, naava-ajattelun kautta.
Ei siitä, miten yksilö jaksaa työelämässä, vaan siitä, miten työelämä voisi toimia paremmin, jos osaisimme hyödyntää meitä, jotka havaitsevat asioita tavallista tarkemmin.
Oon huomannut, että todellisia muutoksia ei synny ennen kuin asia nähdään liiketoiminnan näkökulmasta. Muuten samat teemat päätyvät helposti inspiraatiopuheiksi tyhy-päiville ja unohtuvat arjessa yhdessä hujauksessa.
Muutoksia voi syntyä silloin kun ne, jotka istuvat budjettien ja päätösten äärellä, näkevät että korkea havaintotarkkuus ei ole haaste vaan kilpailuetu tekoälyn aikakaudella.
Kun työympäristöä kehitetään niin, että tämä kyky pääsee esiin, hyöty ei koske vain meitä herkkiksiä. Se parantaa koko organisaation kykyä ennakoida, tehdä parempia päätöksiä ja vähentää virheistä, vääristä prioriteeteista ja uupumisesta syntyviä piilokustannuksia.
Silloin herkkyydestä ei puhuta uupumisen kautta, vaan kasvun kautta. Tätä näkökulmaa avaan vieraskynätekstissäni Hidasta elämää -sivustolla.
Kun työelämä, ihmisyys ja organisaatioiden kehittäminen kiinnostavat sinua, käy lukemassa kirjoitus täältä:
Erityisherkkä huomaa työpaikan ongelmat ensimmäisenä – Näin herkkä havaintokyky toimii
