Yleinen

Erityisherkkä mies väsyy usein rooliin, ei ihmisiin

18.6.2026 Yleinen, Miehen näkökulma, Suunta, Uupumus

Ootkos kelaillut, että mitäpä jos et väsykkään ihmisiin? Entä jos kuormituksesi lähde onkin jokin muu? Olen kokenut, että varsinkin miehistä ja herkkyydestä puhuttaessa yleistetään heihin liittyviä piirteitä kuten, että he eivät viihdy sosiaalisissa tilanteissa. Haluavat vain mököttää yksin. Ovat jopa ihmisvihaajia. Ovat vaikeita. Kuormituspiikissä saatan itsekin ajatella samalla tavalla. Mutta olen huomannut, että kyllä minä pidän ihmisistä ja varsinkin yhteydestä, joita joihinkin saa. Miksi yhteyden kuitenkin saa vain joidenkin ihmisten kanssa? Toisten ihmisten kanssa energia lisääntyy, mutta toisten kanssa kaikkoaaRead More

Miksi ilta ei enää palauta? Hermosto ei ehdi pysähtyä modernissa työelämässä

19.5.2026 Yleinen

Suljet koneen kello 17. Istut sohvalla. Mutta keho ei rauhoitu. Ajatukset pyörivät huomisen palavereissa. Vilkaiset puhelinta vielä kerran. Jäät selailemaan somea. Swaippailuja toisensa perään. Kello on jo yksitoista. Uni ei tule, vaikka aivot huutaa hoosiannaa. Et ole laiska. Et ole heikko. Hermostosi ei vain enää ehdi pysähtyä. Miksi en palaudu? Modernissa työelämässä työpäivä ei oikeastaan lopu koskaan. Slack vilkkuu, sähköpostitsunami odottaa ja loppuviikon kalenteri on jo täynnä. Keho käy edelleen kierroksilla, vaikka halu huilia on suuri. Tunnistin tämän omasta elämästäniRead More

Tekoälyn aikakausi tarvitsee uuden kilpailuedun: inhimillisen havaintokyvyn

14.3.2026 Yleinen, Erityisherkkyys ja työelämä

Tekoälyn hyödyntämisen suurin pullonkaula ei ole teknologia vaan johtaminen. AI tuo analyysin, raportit ja automaation kaikkien saataville. Kun työkalut ovat samat, kilpailu ei enää synny teknologiasta. Se syntyy siitä: Kyseessä ei siis ole teknologiaongelma.Kilpailuetu syntyy organisaation havaintokyvystä. Ja sitä pitää osata johtaa oikein. Johtoryhmät näkevät raportit.Raportit kertovat menneestä. Todelliset signaalit syntyvät: Usein signaaleja havaitsevat ensin ihmiset, joilla on korkea havaintotarkkuus (SPS). Jos organisaatio ei kuule näitä signaaleja, tekoäly vain nopeuttaa väärää suuntaa. Monessa organisaatiossa palkintamallit ja mittarit suosivat nopeutta. NäkeminenRead More

Näkemisen johtaminen käytännössä, 4 askelta johdolle

7.3.2026 Yleinen, Erityisherkkyys ja työelämä

Mitä isommaksi organisaatio kasvaa, sitä vähemmän johtoryhmä näkee arkea. Se näkee raportit. Varhaiset signaalit syntyvät tiimeissä, asiakasrajapinnassa ja projektien arjessa.Jos signaaleja ei nosteta rakenteellisesti ylöspäin, johto reagoi vasta seurauksiin ja on väistämättä myöhässä. Naava-kompassi on malli, joka rakentaa ja varmistaa tämän tiedon virtauksen. Tässä käytännön toimia, joilla saa korkealle havaintotarkkuudelle ominaisen varhaisen näkemisen koko organisaatiosi käyttöön. 1. Pohjoinen – Turvallisuus Signaalit syntyvät ruohonjuuritasolla.Ota käyttöön kuukausittainen 15 minuutin tiimikohtainen kierros:Mikä riski on kasvamassa?Tämä voidaan toteuttaa tiimille sopivalla tavalla, esimerkiksi osallistamisen työkaluillaRead More

Mitä huono ennakointi maksaa yritykselle?

1.3.2026 Yleinen, Erityisherkkyys ja työelämä

Hiljainen riski, joka syö tulosta Organisaatiot eivät kaadu yhteen huonoon päätökseen. Ne ajautuvat väärään suuntaan hitaasti.  Väärän suunnan signaalit ovat olemassa ennen kuin numerot kertovat niistä. Me, joilla on korkea havaintotarkkuus, näemme sen usein ensimmäisenä. Lähes aina kyse on samasta asiasta: kuuntelematta jätetystä signaalista. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Resursseja optimoidaan väärään paikkaan. Investointeja tehdään väärillä prioriteeteilla. Myynnissä olen nähnyt tilanteita, kun vauhtiin optimoitu projekti ajaa vääjäämättä kohti seinää. Tiimin kapasiteetti on äärirajoilla ja asiakassuhteet alkavat rakoilla. Kuusi kuukautta myöhemmin huomataan,Read More

Nopeus vai näkeminen? Työelämän vaarallinen vinouma

21.2.2026 Yleinen, Erityisherkkyys ja työelämä

Jos nopeus on teidän tärkein arvonne, olette jo tehneet päätöksen olla näkemättä. Mitä olen oppinut yli 20 vuoden myyntityökokemuksella eri organisaatioissa, isoissa, pienissä, paikallisissa ja globaaleissa?Sen, että useimmat organisaatiot palkitsevat nopeutta. Se tarkoittaa, että pitää vastata nopeasti, reagoida salamana, tehdä päätös mieluiten jo eilen ja tuottaa viikoittain raporttia, jota johto voi seurata. Miksi?Koska nopeus näyttää tehokkuudelta. Näkeminen näyttää hidastelulta. Helsingin Sanomissa ja LinkedInissä on viime viikkoina keskusteltu siitä, miten avotilat, sirpaleinen työ ja jatkuva digitaalinen kuormitus rasittavat erityisesti neuroepätyypillisiä työntekijöitä.Read More

Miksi organisaatiot sokeutuvat omalle kuormitukselleen?

14.2.2026 Yleinen, Erityisherkkyys ja työelämä, Uupumus

Taas yksi uusi päätös johdolta: kaikkien myyjien on seuraavan kuuden kuukauden ajan myytävä tuotetta X ja raportoitava tulokset viikoittain. Asiakkuuksista, myyntisykleistä tai asiakkaiden todellisista tarpeista riippumatta. Tässä ei johdeta myyntiä, vaan johdetaan raporttia. Ja juuri näin organisaatio sokeutuu. Huomaan heti, ettei kampanja sovi suurimpaan osaan omista asiakkuuksistani. Tiedän myös, että asiakkaat aistivat nopeasti, milloin heille myydään pakolla eikä tarpeesta. Silti teen niin, koska mittaristo ohjaa siihen. Ilmapiiri muuttuu. Keskustelut lyhenevät. Fokus siirtyy asiakkaasta raportointiin. Tämä ei näy vielä luvuissa, muttaRead More

Työelämän kilpailuetu, josta puhutaan liian vähän

5.2.2026 Yleinen, Erityisherkkyys ja työelämä

Aivan mahtavaa 🙂 Mulla on kunnia olla vieraskynänä Hidasta elämää -sivustolla. Olen siitä todella kiitollinen! Olen kirjoittanut herkän havainnoinnin ja työelämän teemoista omassa blogissani jo kuuden vuoden ajan. Olen tehnyt havainnon: usein erityisherkkyydestä puhuttaessa näkökulma on ollut yksilössä. Miksi työ kuormittaa, miksi moni uupuu, miksi kaikki eivät sovi samaan muottiin? Viime vuosina oma ajatteluni on kuitenkin muuttunut. Olen alkanut katsoa asiaa toisesta suunnasta, naava-ajattelun kautta. Ei siitä, miten yksilö jaksaa työelämässä, vaan siitä, miten työelämä voisi toimia paremmin, jos osaisimmeRead More

Pieni opas erityisherkkyyteen – sinulle, joka haluat ymmärtää

25.5.2025 Yleinen

Erityisherkkyys ei ole vika, diagnoosi tai asennekysymys. Se on synnynnäinen hermoston ominaisuus, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee maailman. Erityisherkkä huomaa yksityiskohtia, aistii tunnelmia, reagoi syvemmin ja tarvitsee aikaa palautumiseen. 🪨 ”Voisitko vaan ajatella positiivisesti?” Tätä kuulemme usein. Mutta erityisherkkyyttä ei voi ”kääntää pois päältä”. Se ei ole mielentila, vaan hermoston tapa toimia. Väsyminen, kuormittuminen tai ylikuormitus ei johdu heikkoudesta, vaan siitä, että hermosto vastaanottaa ja prosessoi paljon tietoa koko ajan. 🌌 ”Miltä se tuntuu?” Kuvittele, että olet lentokentällä jaRead More

Tekoäly erityisherkän tukena – Itsetuntemusta, arvoja ja rauhaa yölläkin

23.3.2025 Yleinen

Erityisherkkyys ja tekoäly, kuulostaako oudolta yhdistelmältä? Minulle ei. Erityisherkkänä olen usein kokenut itseni erilaiseksi, joukkoon kuulumattomaksi. Vasta herkkyyden löydyttyä, olen saanut muilta vertaistukea ja he tuntuvat ymmärtävän minua heti, ilman selittelyjä. Mutta aina elämässä ei ole herkkiksiä saatavilla keskustelusparriksi. Varsinkin suuren stressin aikana, kun vaikkapa yöllä herätessäni, kun päässäni vellovat ajatukset, on tekoälyn sparriapu ollut helpottavaa. Jotenkin tekoäly osaa asettua lintuperspektiiviin ja antaa rohkeasti myös erilaisia ohjeita, kuin mitä vaikkapa läheisiltä tulisi. No uskaltaako sitä tekoälyä sitten hyödyntää elämän mutkakohdissaRead More