Luovuus ja erityisherkkyys

3.3.2019 Yleinen
Upea kävelyretki Iniön saaristomerellisessä miljöössä

Joissakin paikoissa, joissakin ihmisissä huokuu luovuus. Bergshagenissa Iniössä nämä molemmat asiat yhdistyvät. Upea paikka ihanassa saaristolaismiljöössä isnpiroi minua kovasti. Vanhat puutalot, harmaat upeat kalliot, upeat männyt yhdistettynä paikan taianomaiseen fiilikseen kutsuvat tutustumaan ympärillä olevaan luontoon ja rauhoittumaan. Luonto ja rauhoittuminen ovat minulle avain luovuuteen.

Yksi supervoimistani on ehdottomasti luovuus. Eritysherkkyyteni on altistanut minut näkemään, kuulemaan ja ennenkaikkea aistimaan herkästi ympärillämme olevaa ihmeellistä maailmaamme. Ajoittain saan siihen varsin vahvan yhteyden. Aistin välillä varsin herkästi, jopa yliluonnollisen tarkasti sen mitä ympärillä olevassa tilanteessa, ihmisissä ja luonnossa tapahtuu. Kävin kerran aurakuvassa Tallinnassa ja kuvan tulkitsija sanoi, että minulla on erittäin vahva side ympärillä olevaan maailmaan. Tunneli auki. Tulkitsija sanoi, että todennäköisesti olet jonkun taiteen artisti ja että kanavoin mahdollisesti asioita universumin ja ihmisten välillä. No se, että onko aurakuvat totta vai ei on eri juttu. Mutta kuinka oikeaan tulkitsija silloin kuitenkin osuikaan. Minulla on ollut herkkä yhteys maailmaamme jo pienestä asti. Lapsena se ilmeni itsekeksittyjen laulujen lurittelulla ja vaikkapa tarinoiden esittämisellä näytelmänä ala-asteella ja sellon soittamisella. Luovuus on kummunnut sisältäni kuin itsestään ja kulkenut mukanani koko elämäni. Kuitenkin vasta nyt erityisherkkyyden löydettyäni olen ymmärtämässä miksi luovuus on runsasta minulla ja tajunnut luovuuden olevan suunnaton lahja.

Luonto hetkellä, jolloin luovuuteni syttyy. Antalya.

Luonto on ollut minulle avain luovuuteni lähteille ja avannut minulle portin upeiden luovien projektien pariin. Luonto rauhoittaa minua ja parhaillaan inspiroi suuresti luomaan jotain aivan uutta. Antalyassa kamerani muistikortille tallentui upea hetki. Auringonlasku, josta myrskypilvet koittivat ottaa ylivallan. Tuollaisina hetkinä koen suurta yhteyttä maailmaan ja luovuudelleni on väylä auki.

Luovuuteni ilmenee monessa eri taiteenlajissa. Laulujen tekeminen on ollut se ensimmäinen ja edelleen nykyäänkin mukana pysynyt ilmaisumuotoni. Aikuisemmalla iällä vasta viime vuosina olen huomannut, että kirjoittaminen on minulle myös erittäin mieluisaa puuhaa. Tarinoiden keksiminen, oman fantasiamaailman luominen. Sitä olen tehnyt lastentarinan muodossa viimeiset neljä vuotta. Luovuuteni pääsee kukkaan tuon aiheen parissa, sillä olen tarinan ympärille luonut kaikenlaista. Audion, kuvien, tarinoiden ja jopa pelaamisen yhdistäminen kiinnostaa minua suunnattoman paljon. Lastenkirjaprojektissani pääsen tekemään niitä kaikkia osa-alueita ja se on aivan super upeata.

Luovuuden saaminen ulos itsestäni muiden nähtäväksi ja kuultavaksi vaati ainakin omalla kohdallani pienien rutiinien tekemistä luovan prosessin tueksi. Lasten tarinaa kirjoittaessani se tarkoitti päivärutiinin kehittämistä kirjoittamista tukevaksi. Ensin ideoin koko tarinan, sitten kirjoitin tarinan kappaleiden otsikot ylös ja otsikoiden alle muutaman sanan siitä, mitä kyseisessä kappaleessa tapahtuu. Tämän jälkeen otin tavoitteekseni kirjoitta yksi tai kaksi kappaletta päivässä. Kirjoittamisaamut alkoivat aamiaisen jälkeisellä kävelyllä, eli kosketuksella luontoon. Tämä avasi kanavan tekstille ja tarinalle. Kävelyn jälkeen istuin alas ja kirjoitin kyseisen päivätavoitteeni ja nousin ruudun ääreltä vasta sitten, kun jokin teksti oli olemassa. Musiikkia kuuntelin kirjoitusprojektin aikana. Musiikkia, joka tuki mielikuvaani fantasiaseikkailusta ja piti mieleni oikeassa moodissa tarinaan nähden. Kohdallani tälläinen strukturoitu tekeminen mahdollisti luovuuteni konkretisoitumisen kirjoiksi asti.

Tällä hetkellä puran luovuuteni vimmaa tämän blogin kirjoittamisen kautta. Blogi kuvineen ja muine multimediaideoineen kiehtoo minua kovasti ja on viikottaisia kohokohtiani. Olen todella kiitollinen, että minulla on tämä upea kyky erityisherkkyyteni ansiosta. Luovia hetkiä voikin löytyä joka päivä. Olen täynnä ideoita liittyen oikeastaan ihan mihin vaan. Ideoinnista ja uusien asioiden keksimisestä tykkään paljon. Alla olevassa kuvassa kokeilimme siskoni kanssa eilisen kävelyretken lomassa, että miltä näyttäisimme vastavalossa jooga-asennoissa jäätyneen järven päällä. Mielestäni upealta 🙂

Soturi ja puu jäätyneen järven päällä. Hauklampi.

Alla olevassa linkissä on tarinaa erityisherkkyydestä ja luovuudesta. Siitä, miten erityisherkän mielen joskus kaaosmaista tilannetta voi kanavoida ulos erilaisilla keinoilla ja taiteenaloilla. Oli kyse sitten ihan kävelystä, joogasta, maalaamisesta, kirjoittamisesta tai vaikkapa meditoinnista. Kaikki keinot ovat sallittuja. Luovuus on lahja. Aivan mahtava sellainen.

http://highlysensitive.org/325/highly-sensitive-personality-and-creativity/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *