Ikigai ja erityisherkkyys

20.12.2020 Yleinen

Miksi tämä(kään) työ ei tunnu oikealta? Mikä tässä oikein on, kun tämä juttu ei tunnut omalta? Periaatteessa ihan okei, mut silti jotain vailla, jotain pielessä. Näin hoipuin läpi lapsuuden, nuoruuden, nuoren aikuusuuden aina keski-iän porteille asti. Sitten jokin napsahti kohdilleen.

Oikeanlainen juoma

Tajusin olevani erityisherkkä luettuani Elaine N. Aronin kirjan erityisherkkyydestä. Tuli helpottunut ja turvallinen olo, aivan kuin baarimikko olisi tuonut eteeni juuri oikeanlaisen virvoittavan juoman, juuri minua varten.

Alkoi uudenlainen tutustuminen itseeni. Trial & error -menetelmällä aloin hiomaan elämääni parempaan suuntaan.

Valoa polun varrella

Passion sanasta on tullut muotihuume. Sitä janotaan, sitä himoitaan, sen eteen tehdään uhrauksia, tosin vain ne jotka uskaltavat. Seuraa intohimoasi, seuraa unelmiasi.

Seurasin intohimoani musiikkia. Mutta outoa kyllä, törmäsin taas seinään. Mitä ihmettä, eikö tämä olekaan minun juttuni? Olin pökertynyt, olin hämilläni, olin hukassa enemmän kuin koskaan. Miksi?

Veden äärellä ajatukset rauhoittuvat, kirkastuvat, saan yhteyden

Passion, intohimo linkittyy sinuun itseesi. Jotkut saavat sen linkittymään myös ympärillä oleviin toisiin ihmisiin, maailmaan ja he kukoistavat. Mietin, että mikä on heidän salaisuutensa?

Selailin self-help oppaita läpi ja suorastaan ahmin niitä, keksityin intohimooni, mutta tuntui siltä, että kiekko ei meinannut mennä millään maaliin, ei millään. Mietin, että miksi toisille intohimo yhdistyy elannoksi, mutta minulle ei?

Ikigai.

Luin siitä tänä vuonna ensimmäisen kerran. Se on Japanilainen oppi. Tiivistettynä sanottuna: syy elää, syy nousta ylös joka aamu.

Vastaa neljään kysymykseen: Mitä rakastat (passion)? Missä olet hyvä (profession)? Mitä maailma tarvitsee sinulta (mission) ? Mistä sinulle ollaan valmiita maksamaan (vocation)?

Työstäni oli puuttunut merkityksellisyys ja intohimostani oli puuttunut työ/elanto. Lopulta olin vain suorittanut molempia, enkä osannut kuunnella itseäni. Kuilu työni ja intohimoni välillä oli iso, liian iso.

Ikigai, reason for being.

Ikigai avasi silmiäni ja ymmärsin paremmin sen, mitä kohti mennä. Keinon saada kuilu katoamaan.

Olen miettinyt asioita, joita rakastan tehdä, joita olen rakastanut tehdä jo lapsesta asti. Tiedostan sen, missä olen hyvä. Minulla alkaa olla aavistus siitä, mitä maailma voisi tarvita minulta ja olen oppinut elämässäni taitoja, joista minulle on jo maksettu rahaa.

Herkkyydestäni on apua Ikigaini löytämisen suhteen. Itsetuntemukseni on kasvanut valtavasti Elaine N. Aronin kirjan jälkeen ja kykyni aistia ympäröivää maailmaa, eli herkkyyteni olen oppinut hyödyntämään voimavarana.

Kudon verkkoa neljän Ikigaissa kerrotun asian ympärille ja odotan innolla seuraavaa vuotta. Mahassa kihelmöi oikealla tavalla 🙂

Ikigaista löytyy paljon tietoa. Se on tutustumisen arvoinen asia.

Hyvää joulun aikaa 🙂

2 comments

  1. Liisa Olkku- Ruotsalainen sanoo:

    Hienoa Antti !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.