Yleinen

Alkoholi, nikotiini, kofeiini ja erityisherkkyys

10.3.2019 Yleinen

En edes muista, milloin viimeksi olen juonut alkoholia ja hyvä niin. Toki muistan kyllä ne kaikki hauskatkin hetket, joita alkoholin siivittämänä on sattunut ja tapahtunut. Alkoholin huonot jälkivaikutukset tulivat vasta vähän myöhemmin kohdalleni. 25-vuotiaaksi asti säästyin ilman krapulaa. Sen jälkeen krapulat tulivat. Ja voi luoja, kuinka ne pahenivat vuosi vuodelta. Kestäen lopulta yli kolme päivää ja aiheuttaen ekana krapulapäivänä kuumeen joka ikinen kerta. Krapuloita minulla ei ole yhtään ikävä, eikä alkoholiakaan. Nyt jälkeenpäin miettien olen aina reagoinut alkoholiin herkästi. ToisinaanRead More

Luovuus ja erityisherkkyys

3.3.2019 Yleinen

Joissakin paikoissa, joissakin ihmisissä huokuu luovuus. Bergshagenissa Iniössä nämä molemmat asiat yhdistyvät. Upea paikka ihanassa saaristolaismiljöössä isnpiroi minua kovasti. Vanhat puutalot, harmaat upeat kalliot, upeat männyt yhdistettynä paikan taianomaiseen fiilikseen kutsuvat tutustumaan ympärillä olevaan luontoon ja rauhoittumaan. Luonto ja rauhoittuminen ovat minulle avain luovuuteen. Yksi supervoimistani on ehdottomasti luovuus. Eritysherkkyyteni on altistanut minut näkemään, kuulemaan ja ennenkaikkea aistimaan herkästi ympärillämme olevaa ihmeellistä maailmaamme. Ajoittain saan siihen varsin vahvan yhteyden. Aistin välillä varsin herkästi, jopa yliluonnollisen tarkasti sen mitä ympärillä olevassaRead More

Talviluonto ja erityisherkkyys

24.2.2019 Yleinen

Mummini näki aina kauneutta, kaikissa paikoissa. Ihmettelin sitä usein, että miten hän näki vanhassa rapistuneessa talossa, tai metsän keskellä olevassa kuusessa tai hangen hohteessa silminnähden mummia liikuttavaa kauneutta. Enää en ihmettele. Löydettyäni erityisherkkyyden, olen alkanut huomamaan pienissäkin yksityiskohdissa kauneutta. Vaikkapa Herttoniemen kartanon kiviaidassa. Mitä enemmän pysähdyn, sitä enemmän näen kauneutta ja sitä enemmän se minua rauhoittaa. Muistan lapsena, teinivuosien vimmassa, yhden talvimyrskyn. Lunta satoi joka suunnasta. Ylhäältä, alhaalta, edestä ja takaa. Kaikkialta. Olin päässyt koulusta ja menin tekemään lumitöitä omakotitalommeRead More

Rauhoittuminen ja erityisherkkyys

17.2.2019 Yleinen

Solisevan veden ääni. Veden rauhoittava liike. Luonnon kauneus. Tasapaino. Näitä asioita olen aina kaivannut ja ihaillut, mutta en ole ymmärtänyt sitä, että kuinka tärkeitä asoita ne minulle oikeastaan ovat. Rauhoittumisesta on tullut minulle yksi tärkeimmistä palautumisen tekijöistä. Terveen olemassaoloni edellytys. Järjissäpysymisen peruspilari. Olen ollut aina rauhaton. Liikkeellä. En jaksa kauaa, jos en pääse tekemään jotain. Tai näin ainakin olen luullut aikaisemmin. Erityisherkkyys ja siitä oppiminen ovat saaneet monia asioita loksahtamaan kohdilleen vasta viime vuosina. Olen tajunnut itsestäni piirteitä ja asioita,Read More

Burn out ja työhyvinvointi erityisherkille

10.2.2019 Yleinen, Erityisherkkyys ja työelämä

Henkilökohtainen tarina erityisherkkyyden ja työuupumuksen haasteista sekä vinkkejä työhyvinvoinnin parantamiseen erityisherkille. Read More

Arkiympäristön tasapaino Calm

Arkiympäristö ja erityisherkkyys

3.2.2019 Yleinen

Sekaiset paikat häiritsevät minua todella suuresti. Oloni on ollut rauhaton niissä aina. Katseeni on lapsesta asti levännyt kauniissa, harmonisissa ympäristöissä. Muistan, kun olimme ala-asteikäisinä päiväretkellä koulussa luostarissa. Munkkeja, kaunista puutarhaa, seesteisyyttä ja luonnonrauhaa. Ihmettelin pienen lapsen mielessäni silloin, että miksi tämä paikka tuntuu niin hyvältä? Niin hyvältä, että sinne olisi mielellään mennyt uudestaan tai jopa jäänyt. Nyt tiedän vastauksen. Erityisherkkä mieleni rakastui oitis luostarin rauhaan, luonnon tuomaan tasapainoon ja vähälukuisten munkkien ystävällisyyteen sekä paikassa aistittavaan rauhalliseen elämäntempoon. Siitä oikeastaan erityisherkkyydenRead More

Ekstrovertti vai introvertti ja erityisherkkyys

26.1.2019 Yleinen

”Eikö introvertti ja erityisherkkä ole sama asia? Vai mikä se ero oikein on?” kysyi ystäväni. Lamaannuin. Kuten usein, kun läheiset eivät ole sitten kuitenkaan perillä siitä, mitä erityisherkkyys on ja esittävät siitä kysymyksiä. Olen niin erilainen kuin keskiverto ystäväni. Ja se tekee oloa hankalaksi usein. ”Hitto, eikö tämä koskaan lopu” ajattelin. ”No ei, ei koskaan” mieleni vastasi. Sain suuni auki: ”Erityisherkkä voi olla sekä introvertti tai ekstrovertti tai molempia” oli vastaukseni. Muuhun en sillä kertaa pystynyt. Harmitti tietysti jälkeenpäin, kutenRead More

Kovat äänet ja erityisherkkyys

20.1.2019 Yleinen

Kevät on vienyt voiton talvesta. Makaan sängyssäni ja rentoudun. Kuuluu ilman halkova repivä kova ääni. Säikähdän tapani mukaan salamannopeasti siitä äänestä. Kehoni läpi lyö voimakas aalto ja kiukku valtaa nanosekunnissa mieleni. ”Ei helevetti” sanon ääneen. ”Miks v#*#*#a joku haluaa ajaa tuollaisella suoraan saatanasta olevalla koneella??!!??” Naapurin erittäin kovaääninen moottoripyörä. Ja jostain syystä hänen pitää sitä kaasutella suurella antaumuksella suoraan kadulla ikkunamme alla. Kaasuttelisi moottoritiellä. Tai ostaisi sähkömopon. Olen ollut herkkä koville äänille ihan pienestä asti. Muistan lapsuudessani, kun soitin sinfoniaorkesterissa,Read More

Kaamos ja erityisherkkyys

13.1.2019 Yleinen

”Voi kun voisin asua ulkomailla nää synkät talvet!” Tämän lauseen ja keskustelunpätkän olen käynyt useimpien, ellen kaikkien kavereideni kanssa. Silti kaikki jököttävät sohvanperukoilla tummat, koleat ja synkät talvet. Sitä ne talvet nimittäin ovat täällä Helsingissä useimmiten. Pysyvää lunta odotellaan pitkälle joulukuuhun. Lumi sataa, lumi sulaa, sataa ja sulaa. Tehden jalkakäytävät hyvinkin pian vaarallisen liukkaiksi. Kun lähdet töihin, on pimeää. Kun tulet töistä, on pimeämpää. Ulkona on usein valjun harmaata. Harmaata kuin juuri teollissuuden valtaamassa 1800-luvun lopun Lontoossa. Ja se ankeuttajanRead More

Syntymäpäivät ja erityisherkkyys

6.1.2019 Yleinen

Talvella juuri vuoden pimeimmän päivän lähimaastossa olen viettänyt syntymäpäiviäni jo usean vuosikymmenen ajan. Lapsuudesta muistan kuvan, jossa kotipihamme maa oli mustana. Silloinkin jo 80-luvulla oli siis vähälumisia talvia. Syntymäpäivät ovat olleet minulle aina mukava päivä. Se oma päivä vuodesta. Mikään varsinainen party animal en sitten kuitenkaan koskaan ole ollut. Ja syykin on selvinnyt minulle viime vuosina. Syntymäpäivät, kuten kaikki muutkin juhlat kuormittavat mieltä ja kehoa oikein reippaasti. Nyttemmin en enää yhtään ihmettele, että olen laistanut pyöreät 30- sekä 40-vuotisjuhlani. KolmekymppisilläRead More