Uranvaihtoon liittyen, skootterilla töihin on yksi unelmistani. Että työmatka olisi niin lyhyt ja ilmasto sopiva, että skootterilla pystyisi hurauttamaan työpaikalle muutamassa minuutissa.
Olen tehynt 17 vuotta myyntityössä alalla, joka on kiihkeätempoinen muutoksille.
Ja ne ovat kuormittaneet eritysherkkää mieltäni paljon vuosien ajan.
Miksi en sitten ole vaihtanut uraa? Se onkin yksi aikuisikäni suurimmista haasteistani. En ole uskaltanut tai jos olen kokeillut vaihtoa, se ei ole vienyt lopullisesti kokonaan uudelle uralle.
Olen vuosien aikana tutkinut useita vaihtoehtoisia urapolkuja ja pohtinut, miten voisin hyödyntää kokemustani uudenlaisessa roolissa.
En enää ajattele, että perinteinen myyntirooli olisi ainoa mahdollinen tapa hyödyntää pitkää kaupallista kokemustani.
Pitkään, yli 30 vuotta ajattelin, että minusta tulee menestynyt keikkaileva maailmanluokan artisti. Olen päässytkin erittäin lähelle haavettani. Esiintynyt muutaman kerran televisiossa ja ollut suurimpien suomalaisten levy-yhtiöiden listoilla artistina. Mutta ehkäpä onneksi universumi on päättänyt toisin.
Erityisherkkänä keikkaelämä olisi ollut saletisti rankka kokemus
Nyt olen sinut sen asian kanssa, että keikkailevaa artistia minusta ei tullut.
Kuitenkin viimeisenä irtiottona töistäni opiskelin 4 vuotta musiikkia, unelmaani Metropoliassa. Sain vuosien jälkeen aivan mahtavan kosketuksen takaisin minulle rakkaaseen musiikkin ja tutustuin upeisiin ihmisiin, jotka jakoivat saman unelman ja intohimon.
Palasin takaisin kuitenkin leveän leivän pariin.
Yhden huomion olen kuitenkin tehnyt. Kaikissa uratesteissäni vuosien varrella on yksi ammatti ollut kärkikahinoissa mukana lähes poikkeusetta, kirjailija. Testitulokset toki vaihtelevat ihan jo vastaillessa vallitsevan mielialankin mukaan, mutta tuo kirjailijan ammatti on jäänyt mieleen. Ehkä minulle sopisi luova itsenäinen työ parhaiten?
Kyseinen ovi on Tallinnasta, kaupungista jossa vietin aivan loistavat kaksi vuotta opiskellen kolmekymppisenä kauppatieteitä.
Tuon oven takana oli turvasatamani, ihana kotini. Ja opiskelu kannatti. Sain irtioton työelämästä, tapasin aivan ihania ihmisiä ja opin paljon itsestäni.
Löydettyäni erityisherkkyyden muutama vuosi sitten, olen oppinut muokkaamaan arkiympäristöäni itselleni sopivammaksi ja se on helpottanut ja auttanut selviytymään raskaasta ja vaativasta työstä.
Olen huomannut, että parhaiten viihdyn työssä, jossa kaupallisen osaamisen rinnalla saan käyttää luovuutta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työskennellä riittävän itsenäisesti.
Haluan päästä käyttämään vahvuuksiani, päästä toteuttamaan luovaa intohimoani ehkä kirjoittamisen, audion ja luomisen maailmassa.
Ehkä unelmatyössäni osaamisellani pystyn auttamaan myös muita jollain tapaa. Erityisen herkkä uranvaihto lienee siis kyseessä kohdallani. Ainakin jos aikaperspektiivistä asiaa tarkastelee.
Miten te olette löytäneet uuden uran erityisherkkinä? Kestikö teillä kauan ja mikä oli ratkaiseva hetki?
Oheisessa blogissa Riikka Pajunen opastaa hyvällä otteella uuden uran etsimiseen:https://montevista.fi/blogi/
Päivitys 6.1.2025
Erityisherkkyyden vahvuudet uranvaihdossa
Erityisherkkyys voi olla uskomaton voimavara uranvaihdossa. Aluksi herkkyys voi tuntua taakalta, varsinkin jos moni uusi urapolku houkuttelee. Omalla kohdalla harhalaukauksia onkin tullut uranvaihdon suhteen useita, mutta huoli pois, kaikki ne vievät kohti unelmauraa.
Intuitio, joka on monille erityisherkille vahva, auttaa tunnistamaan, mikä tuntuu aidosti oikealta ja myös sen, mikä tuntuu hemmetin väärältä. Olen onnekseni löytänyt luovasta fiktion kirjoittamisesta sellaisen työntekemisen flown, joka tuntuu täysin omalta tekemiseltä. Siihen rinnalle olen etsinyt päivätyön ja näiden kahden tekemisen välille tasapainon.
Rakastan luomista. Ja luovuus puolestaan mahdollistaa uudenlaisten ratkaisujen ja polkujen löytämisen myös erityisherkän uranvaihtoon. Vaikka pelko ja epävarmuus ovat luonnollisia matkakumppaneita muutoksessa, herkkyys antaa kyvyn kuunnella omaa sisäistä ääntä ja tehdä päätöksiä, jotka heijastavat omia arvoja.
Uranvaihdossa herkkyys ei ole este, vaan kompassi, joka johdattaa kohti työtä, jossa voi kukoistaa omilla ehdoillaan.
Alla opaskompassi erityisherkän uranvaihtoon.
Ihanan helpottavaa lukea mietteitäsi. Itsekin olen oivaltanut oman erityisherkkyyteni vasta muutama vuosi sitten ja nyt alkaa olla jonkinlainen ymmärrys siitä miten mieletön ominaisuus se on. Toivottavasti elämä mahdollistaa ja antaa uskallusta sinulle tavoitella sitä unelmiesi työtä.
Rohkeutta vaatii tehdä suuria muutoksia elämässä, mutta itselleenhän ne tehdään.
Innolla odotan uusia postauksiasi, sillä saan niistä itse paljon.
Mahtavaa kevättä!
Kiitos Katariina paljon viestistäsi. Mahtavaa, että olet löytänyt erityisherkkyytesi. Totta on se, että ymmärryksen kasvattaminen tuo sitä rohkeutta sitten tehdä niitä muutoksia ja se on huippujuttu. Mukavan herkkää kevättä!