Tarinoita elämästä, kasvusta ja erityisherkkyydestä

Herkästi eristyksissä

28.3.2020 Yleinen

Paljon on sukkien ja kalsarien blogitekstin jälkeen muuttunut. Nyt ollaan herkästi eristyksissä. Ole kotona, vältä kontakteja muihin ihmisiin, liikku luonnossa. Hmmmmm, kuulostaa aika paljon normaalilta elämältäni. Olen nyt ollut omaehtoisessa karanteenissa kumppanini saatua kuumeoireita pari viikkoa sitten. Onneksi oireet olivat vähäisiä ja kestivät vain muutaman päivän. Kukapa olisi uskonut, millainen kevät tästä koko maailmalle tulee? Maailma on sulkeutunut ja se on aiheuttanut oudon energian. Sen aistii, kun kävelee ovesta ulos. Jotain on muuttunut, sen tuntee ilmassa, sen aistii vedestä jaRead More

Erityisen herkät sukat ja kalsarit

15.3.2020 Yleinen

Miten teillä muilla erityisherkillä, onko jotkut tietyt vaatteet ja materiaalit ehdoton yes ja toiset taas totaalinen no? Itse viihdyn parhaiten rennoissa vaatteissa, kuten oleskeluasuissa tai ihan kerrastoasuissa, jälkimmäinen kotona. Kaikki ihoa vasten osuvat vaatteet on aika mielenkiintoinen juttu. En oikeastaan aikaisemmin tajunnut sitä, mutta olen toooosi pitkään ollut melkoisen tarkka nimenomaan sukista ja kalsareista. Meinaan aika monet joululahjasukat ja -kalsarit oon laittanu kaapin perälle. Miksi? No koska ne ei piruvie tunnu hyvälle ihoa vasten. Ensinnäkin sukkien on syytä olla tarpeeksiRead More

Erityisherkkyys, uhka vai mahdollisuus?

1.3.2020 Yleinen

No siinäpä kysymys. Varmaan molempia omalla kohdalla. Nykyään kuitenkin ehdottomasti mahdollisuus ja iso sellainen. Pureudutaan aluksi uhkaan. Erityisherkkyys oli kohdallani uhka, kun en tiennyt aiheesta mitään ja yritin taipua normeihin ja toimimaan samalla tavalla ”normiyhteiskunnan” ja ympärilläni olevien ihmisten kanssa. Vuodesta toiseen toistin käyttäytymistä, joka ei sopinut mulle. Se ajoi minut lopulta uupumukseen asti. Jotenkin se oma fiilis ei oikein asettunut missään kohilleen. Oli semmoinen irrallaan oleva olo. Tuntui erilaiselta, mutta ei oikeastaan ollut mitään hajua miksi näin oli jaRead More

Oppiminen

23.2.2020 Yleinen

Olen aina ollut hyvä oppimaan. Tai oikeastaan olen ollut supertunnollinen ja siksi opinnot ja oppiminen ovat olleet jollain tapaa helppoja tai noh, ainakin olen saanut ne maaliin asti joka kerta. En tiedä liittyykö tunnollisuus suoraan erityisherkkyyteen? Mitä kokemuksia teillä on? Yksi haaveistani elämässäni on ollut, että oppisin ja kehittäisin itseäni pitkin elämän kaarta. Sen olenkin toteuttanut loistavasti tähän asti. Vaikka olen tehnyt pitkä työjaksoja eri firmoissa, niin olen silti aikuisiällä istunut neljän eri oppilaitoksen penkeillä säännöllisin väliajoin. Se on supermukavaaRead More

Energia ja erityisherkkyys

2.2.2020 Yleinen

Energia virtaa siihen, mitä ajattelee eli mikä on huomion kohteena. Mulle arkipäivien energiapläjäykset on voimakkaita. Empaattisena ja erityisherkkänä miehenä imaisen todella upean tehokkaasti ympäristöstäni ja ihmisistä energiat itseeni. Niitä on todella hankala suodattaa ja tuntuu, että kaikki energioiden värähtelyt tulevat mulle laajakaistana sisään kehooni ja mieleeni. Siellä ne energialataukset sitten aloittavat sisäisen karusellinsa. Sinkoilevat seiniin ja takaisin. Laimenevat vasta tuntien, päivien ja jos on ollut voimakas energialataus, niin viikkojen kuluttua. Olen alkuvuoden tehnyt määrätietoisesti töitä hyvien energiavibojen eteen. Poistun paikalta,Read More

Miten löydät unelmasi?

19.1.2020 Yleinen

What are you passioned about? What does make your heart sing? Vastasitko? Lyökö pääsi tyhjää ja yllä oleviin kysymyksiin on vaikeata vastata? Tai et ehkä uskalla olla rehellinen itsellesi. Ajattelet empaattisena ihmisenä muiden reaktiota unelmillesi, elämäntilannettasi, puolisoasi, lapsiasi ja laitat muiden tarpeet omiesi edelle. Tai sitten erityisherkkänä päässäsi pyörii aivan liikaa ajatuksia ja et pääse kiinni ytimeen. Huoli pois, yllä olevat kysymykset ovat vaikeita suurimmalle osalle meistä kaikista. Vaatii rohkeutta sanoa unelma ääneen itselleen. Saattika sitten tehdä unelman eteen jotainRead More

Rajat

12.1.2020 Yleinen

”Sinussa on enemmän voimaa kuin uskotkaan. Ainoat rajat ovat ne, jotka itse itsellesi asetat. Älä ajattele, että et voi. Ajattele, että voit.” -sananlasku, en löytänyt sen kirjoittajaa- Sain ihanan kortin ihanalta ihmiseltä, edesmenneeltä varamummiltani. Minulla on vieläkin tuo postikortti tallessa. Se tulee saamaan kehykset ja annan sen aikanani itse eteenpäin. ”Ana ’ole, ka põ, ke ao” Sisäisella maailmalla ei ole rajoja, eikä ulkoisellakaan. Serge Kahili King kirjassaan Huna. Rajoja piirtelee itse helposti: ihmisiin, tiloihin, ilmiöihin, tyyleihin, uskontoihin, lista on loputon.Read More

Hyväksyntä

1.1.2020 Yleinen

”Maailma on sellainen kun ajattelet sen olevan” Serge Kahili King Huna kirja. Hunan ensimmäinen periaate. Pystymme itse muokkaamaan maailmaamme, arkeamme, ajatuksen voimalla. Se on voimaannuttava tunne. Sellaista haluan lisää. Luin Huna kirjan viime vuosikymmenen alkupuolella. Se oli ensimmäisiä oppaita, mikä avasi silmiäni. Olin astunut askeleen henkisen kasvun polulle. Halusin kehittää itseäni. Nykyään rakastan katsoa, kuunnella ja lukea mielenhallintaan, positiivisuuteen, oman ajattelun muuttamiseen liittyviä klippejä ja blogeja. Olen oppinut itsestäni ja ympäröivästä maailmastani paljon. Harjoitan joka päivä ajattelutapaani siten, että pystynRead More

Onko oikea polku?

30.12.2019 Yleinen

Vitustako sitä tietää? Kukaan. Ihmisten käsitys siitä, mitä pitäisi tehdä ja miten olla on niin parkkiintunut monella ja monelta osin. Vuosi sitten ähersin blogisivustoni parissa. Jännitti aloittaa se. Kirjoitin itseäni varten. En kertonut juurikaan kenellekkään koko sivustosta. Halusin aloittaa jotain puhtaalta pöydältä. Sivusto on tuntunut hyvältä. Kirjoittaminen vielä paremmalta. Se on lopulta ohjannut tieni uuden äärelle. Pois pitkään riuduttaneesta työstäni, kohti jotain uutta. Joku polku tämä kuitenkin on. Oloni on rauhallisempi kuin koskaan aikasemmin. Helsinki on ilman lunta tämän vuosikymmenenRead More

Risteyksiä ja polunnäyttäjiä

16.12.2019 Yleinen

Alkuvuonna synttäripäivänäni kirjoitin ylös, kuinka olin pettynyt edelliseen työvuoteeni, omiin myyntituloksiini ja tiimimme surkeisiin tuloksiin. Olin ahdistinut. Tunne oli tuttu ja löin päätäni seinään ties kuinka monetta tuhatta kertaa. Auts. ”Meneeköhän sulta kohta elämä kokonaan ohi?” oli yhden tuttuni kommentti. Olin pyörinyt vuodesta toiseen saman asian äärellä, kuin kissa kuumaa puurolautasta. Tai kuin kissa kuumalla katolla. Se näkyi kilometrien päähän, jopa itselleni: Tekemäni työ ei sopinut minulle. Emmin ja rämmin. Molempia tuskaisen paljon, tuskaisen kauan. Hyvää tulonlähdetta ei ollut helppoRead More