Psykologinen turvallisuus ja erityisherkkyys

6.10.2022 Yleinen

Mitä on psykologinen turvallisuus? Yhden määritelmän mukaan se on (Adeptus verkkosivu): ”Psykologinen turvallisuus on tila, jossa tunnet yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta oppia, turvallisuutta osallistua ja turvallisuutta haastaa vallitseva tilanne”.

Kuulostaako tutulta sinulle herkkis siellä ruudun toisella puolella? Oletko poistunut takavasemmalle työyhteisöstä, tilaisuudesta, kaveriporukasta, jossa yllä olevat asiat eivät ole toteutuneet?

Olen saanut työskennellä tämä teeman parissa viimeisen vuoden ajan ja ajattelin, että tämä työelämässä käytetty termi olisi hyvä nostaa myös tänne blogiini. Sen vertaa tuttua huttua psykologinen turvallisuus on minulle herkkiksenä ollut fiiliksenä sekä työelämässä ja työelämän ulkopuolellakin. Rupesin tällä viikolla pohtimaan, että onko psykologinen turvallisuus, tai sen puute, oikeastaan ollut työurani ajan sinä suurimpana kivenä kengässäni?

Kun pinnan alla kuohuu, joskus sitä vain ajautuu kulkemaan virran mukana, eikä tajua lähteä pois myrkyllisestä tilanteesta.

Erityisherkkänä miehenä olen varsinkin työelämässä padonnut sisälleni niitä psykologisen turvattomuuden fiiliksiä, jotka olisi ollut hyvä tunnistaa ja käsitellä jo aikoja sitten. Mutta metsään olen mennyt useamman kerran ja ihmetellyt, että miksi homma ei toimi, miksi uuvun ja miksi olen negatiivisilla fiiliksillä ja käyttäydyn sen mukaisesti. ”Tiimien jäsenet kuuntelivat toisiaan ja uskalsivat näyttää tunteitaan ja kertoa tarpeistaan.”(Huhigg, 2016). Monet organisaatiot ja miksei myös koulutussysteemit ovat suosineet ekstroverttejä ja on pelkästään positiivinen asia, että psykologisesti turvallisempaan työympäristöön on kiinnitetty huomiota viimeisten vuosien ajan paljon enemmän ja pyritään huomioimaan myös introverttejä sekä pidempään asioita pohtivia hahmoja.

Minulla on herkkiksenä kyky aistia näitä välillä hienovaraisia ja toisinaan ylitunkevan ahdistavia sävyjä tiimeissä, organisaatioissa ja niiden johtamisessa. Mielestäni jokaisen työpaikan eduksi olisi kuunnella enemmän herkkiksiä, jotka havaitsevat usein tunneilmaston muutokset paljon aikaisemmin kuin tavalliset tallaajat. Herkkikset ovat kuin naava puiden oksilla. Jos naavaa löytyy, niin hyvä. Jos taas ei, niin metsässä on jo huono ilmanlaatu. Naava katoaa ensin puiden oksilta, sitten vasta tulee muita näkyviä oireita metsään. Sen työpaikan ilmanlaadun tunnistamiseen ja asioihin reagoimiseen ajoissa miestä herkkiksistä voisi olla suuri apu.

Auringon kukka tuo positiivisia fiboja!

Olen myös pohtinut, miksi tietyt kaveriporukat ja äijäily ovat tuntuneet minusta vieraalta. Ehkä en ole kokenut oloani niissä tilanteissa psykologisesti turvalliseksi ja siksi olen ajautunut erilleen sellaisista ystäväpiireistä. Parhaat illanvietot ja hauskimmat setit olen viettänyt niiden ihmisten kanssa, joiden seurassa tunnen olevani turvassa. Seurassa, jossa voin olla täysin oma itseni, ilman filttereitä. Psykologinen turvallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat tärkeitä palasia onnelliseen elämään.

Oletko sinä törmännyt psykologisen turvallisuuden käsitteeseen ja miten olet sitä asiaa kokenut, mitä olet oppinut?

Oikein hyviä psykologisesti turvallisia kohtaamisia teille kaikille tähän syksyyn.

Kaunis valo pilkottaa syksyisen pensaan lehvästön läpi. Aivan mahtavaa viikkoa teille kaikille 🙂

2 comments

  1. Aleksi sanoo:

    Hei,
    Tähän asiaan olen törmännyt vuosien varrella usein. Tärkeistä asioista kirjoitat!

    • admin sanoo:

      Kiitos! Olen työskennellyt isoissa ja pienissä organisaatoissa ja ammentanut kokemustani niistä. Mukavaa, että blogitekstini resonoi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *